Olin kuvaamassa suunnittelemaani teosta 8 mm kaitafilmille, kun oikeaa hetkeä odottaessani kuvasin hevosen, joka haukotteli kanssani. Siirsin filmin digitaaliseen muotoon ja aloin editoidessa leikitellä materiaalin kanssa. Hidastin videota äärimmilleen. Siirtovaiheessa taustalle taltioituneesta puheesta muodostuikin yllättäen kummallinen vellova äänimaisema.
Psykoanalyyttisessä kirjallisuudessa hevonen kytketään usein seksuaalisuuteen. Koin tässä teoksessani hevosen edustavan ensimmäistä kertaa omissa teoksissani jotain seksuaalisuuteen liittyvää, mikä syntyi omituisesta äänimaailmasta. Ääni herätti muiston, kuinka kuunnellessani kerran kolmikerroksisen Metropol-ravintolan alakerran naistenhuoneessa musiikin ja kiimaisten ihmisten muodostamaa vellovaa äänimaisemaa syntyi siitä mielleyhtymä Markus Kopperin teokseen Valas (oikealta nimeltään Seitsemän meren arkkienkeli). En tiedä mitä Kopper on ajatellut, mutta minulle tuli tunne, että olen parittelemaan pyrkivän valaan vatsassa, mitä kollektiivinen tiedostamaton todennäköisesti ympärilläni edustikin.
Tästä mielleyhtymästä johtuen tuli teokseni nimeksi Ikiaikainen tervehdys.
Kesto: 1:29
2004